Nizza, taskuvaras iski

- syyskuuta 10, 2018

Kuvakaappaus Alfred Hitchcockin ohjaamasta elokuvasta Varkaitten paratiisi, jossa Nizzan pääpoliisiasema esiintyy 1950-luvun asussa. Nykyään rakennus on ulospäin melko rähjäinen mutta toimii silti yhä poliisiasemana.

Siellä, missä on turisteja, siellä on myös taskuvarkaita. Tiesimme tämän, kun matkustimme Nizzaan elokuussa 2017. Siitä huolimatta taskuvaras onnistui viemään nelihenkiseen seurueeseemme kuuluneelta rouvahenkilöltä lompakon, joka oli hänellä käsilaukussaan suljetun vetoketjun takana.

Varkaus tapahtui ilmeisesti lähijunassa, johon nousimme lentoaseman läheisyydessä sijaitsevalla Gare de Nice Saint-Augustin –asemalla. Oli ruuhka-aika, kello oli noin 4 iltapäivällä. Juna oli täpötäysi, joten nelihenkinen seurueemme joutui jäämään seisomapaikoille junan eteiseen, joka sekin oli ahdas. Lompakko varastettiin rouvan olkapäällä roikkuvasta käsilaukusta, kun hän joutui ahtaassa tilassa irrottamaan kätensä käsilaukkunsa päältä etsiessään tukea junan katonrajassa olevasta tukitangosta.

Rouva huomasi lompakon katoamisen vasta, kun olimme hypänneet junasta ulos Nizzan keskusasemalla ja siirtyneet lähellä olevaan ostoskeskukseen. Varkauden havaitsemista viivytti se seikka, että varas oli sulkenut käsilaukun vetoketjun vohkittuaan sieltä lompakon.

Jälkeenpäin totesimme, että varas tai todennäköisemmin varkaiden muodostama iskuryhmä oli käyttänyt junan eteisen ahtautta hyväkseen. Junan eteisessä oli myös tapahtunut muutamia, ilmeisesti suunnitelmaan kuuluneita asioita, joilla varkaiden ryhmä kiinnitti meidän ja muiden vaunuosastossa olleiden huomion toisaalle, jotta emme huomaisi varkautta. Yksi ranskaa puhuva, epäsiistin näköinen mies, tiedusteli junan eteisessä meiltä junan määränpäätä. Toinen paikallisen näköinen mies ilmeisesti tahallaan horjahti ja kaatui seurueemme vieressä. Kolmas mies istui liikuntarajoitteista esittäen ison koiran kanssa lattialla, ja teki siten käytettävissä olevan tilan vieläkin ahtaammaksi. He olivat ilmeisesti kaikki saman ”teatteriseurueen” jäseniä.

Seuraavana päivänä tunsin ympyrän sulkeutuneen, kun tein rouvan kanssa lompakkovarkaudesta rikosilmoitusta englantia puhuvan tulkin välityksellä Nizzan pääpoliisiasemalla osoitteessa 1 av Maréchal Foch. Huomasin nimittäin jälkeenpäin, että samainen poliisiasema esiintyi Alfred Hitchcockin ohjaamassa elokuvassa Varkaitten paratiisi (To Catch a Thief) vuodelta 1955. Tuo hieno elokuva, jossa olivat pääosissa Cary Grant ja Grace Kelly, oli aikoinaan herättänyt kiinnostukseni Nizzaan ja Ranskan Rivieraan.

Lompakon mukana meni pari sataa euroa käteistä, ajokortti ja luottokortit, jotka tosin saatiin nopeasti kuoletettua. Paradoksi oli, että varkaat onnistuivat viemään lompakon naiselta, joka on aina lähes vainoharhaisen varovainen. Mutta vahinko ei tule kello kaulassa. Taskuvarkaat olivat selvästi ammattilaisia.

Varkaus latisti hetkellisesti lomatunnelmaa, mutta toivuimme nopeasti sen aiheuttamasta henkisestä kolauksesta. Tarinan opetus oli, että niin Nizzassa kuin missä tahansa matkailijoiden kansoittamassa paikassa kannattaa olla erittäin varovainen. Aiomme vastaisuudessakin matkustaa Nizzaan, koska se on hieno paikka.