Unkaria syrjitään Suomen mediassa -suurlähettiläs

 

Unkarin Suomen-suurlähettiläänä kolme vuotta toiminut György Urkuti on sitä mieltä, että Unkaria on hänen toimikaudellaan syrjitty Suomen tiedotusvälineissä.

 

Unkarin Suomen-suurlähettiläänä kolme vuotta toiminut György Urkuti on sitä mieltä, että Unkaria on hänen toimikaudellaan syrjitty Suomen tiedotusvälineissä.

 

Sujuvaa suomea puhuva Urkuti ihmettelee AlfaTVUutisten haastattelussa, ettei hänelle ole annettu kunnon tilaisuutta selittää hallituksensa näkemyksiä suomalaisille.

 

– En koskaan päässyt vaikkapa Yleisradion studioon. Se on aika mielenkiintoinen havainto, kun kolme vuotta on jo kulunut, Urkuti sanoo. Hänen virkakautensa päättyi viime viikonloppuna, ja hän on nyt palannut Budapestiin.

Unkarin hallitusta on moitittu Suomessa ahkerasti etenkin vuodesta 2015 lähtien. Tuolloin pääministeri Viktor Orbánin hallitus pystytti maansa etelärajalle aidan, joka esti turvapaikanhakijoiden vapaan pääsyn Balkanilta Euroopan unionin alueelle.

 

Unkari on yhdessä muiden Visegrad-maiden eli Puolan, Tšekin ja Slovakian kanssa vastustanut EU:n taakanjakoa, jolla turvapaikanhakijoita sijoitettaisiin jäsenmaihin tasapuolisesti. Unkarin ja EU:n välejä on hiertänyt myös erilainen näkemys seksuaalipolitiikasta ja arvokysymyksistä, joissa Visegrad-maat ovat huomattavasti muita konservatiivisempia.

 

Suomen mediassa Unkarin näkemyksiä ei kuitenkaan ole Urkutin mukaan haluttu kuulla. Siksi Unkarin hallitus osti kesällä Kauppalehdestä koko sivun mainoksen, jossa se selitti tavoitteitaan EU:n tulevaisuudesta.

 

Mainoksessa sanottiin, että Unkari ei hyväksy EU:n muuttamista ”supervaltioksi”, unionin ei pidä pyrkiä jatkuvasti syvenevään integraatioon, päätökset on tehtävä vaaleilla valittujen poliitikkojen, ei kansalaisjärjestöjen toimesta, talous on asetettava etusijalle, maahanmuuttoa on torjuttava, kansallisten parlamenttien valtaa on lisättävä ja Serbia on hyväksyttävä EU:n jäseneksi.

Miksi tällainen ilmoitus oli tarpeen?

 

”Siinä oli sama asia taustalla: koska Unkarin hallituksen kannanottoja ei päässyt Suomessa julkisuuteen. Me olemme cancel-kulttuurin uhrina selvästi Suomessa. Tarkoitus oli nimenomaan se, että kun käynnissä on Euroopan unionin tulevaisuutta käsittelevä julkinen keskustelu, niin Unkarinkin kantoja pitäisi ottaa esiin, Urkuti vastaa.

 

”Cancel-kulttuurilla” tarkoitetaan tavallisimmin länsimaissa kiisteltyä ilmiötä, jossa poliittisesti vääriä tai epäkorrekteja mielipiteitä esittävä ihminen eristetään sosiaalisesta yhteisöstään.

 

”Surullinen näytelmä”

Pääministeri Orbánin johtaman Fidesz-puolueen kansallismielisyys ja maahanmuttovastaisuus ärsyttivät Euroopan kansanpuolueen EPP:n muita jäsenpuolueita, ja Suomen kokoomus oli yksi innokkaimmista potkimassa Fidesziä ulos ryhmästä.

Fidesz erosikin viime keväänä ennen kuin EPP ehti toteuttaa potkuja.
Urkutin mukaan Fideszin ja EPP:n ero oli ”oikeastaan aika surullinen näytelmä”, joka johtui hänen mielestään EPP:stä enemmän kuin Unkarista:

– EPP on selvästi kääntynyt pois juuriltaan. Se on nykyään osa arvoliberaalia maailmaa, mikä on heidän valintansa, mutta mikä on loppujen lopuksi jäänyt käteen on se, että (Fideszin) sisarpuolueet ovat vallassa Euroopan unionin jäsenmaissa yhä vähemmän ja vähemmän. – – Euroopan kansanpuolueen kehitys on mennyt huonompaan suuntaan, ja sen takia Fidesz on myös kääntynyt pois.